Timanttituijan istutus ja hoito oikein

Lännentuija Diamond-lajike (myydään myös nimellä Smaragd Diamond) on koristeellinen havupuu, jolla on kirkkaan vihreät neulaset ja tyypillinen lasinen kiilto. Latvuksen muoto vaihtelee pallomaisesta lievästi kartiomaiseen, korkeus saavuttaa 80-120 cm 10-15 vuodessa. Nimi ”timanttituija” heijastaa markkinointia neulasien auringonkiillosta johtuen.

Sisällys

Milloin istuttaa timanttituija

Astiakasvatetut taimet istutetaan toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kevätistutus on parempi – juuret kiinnittyvät ennen kylmien tuloa. Suomen ilmastossa optimaalinen ajanjakso osuu toukokuun loppuun ja kesäkuuhun, kun maaperä lämpenee 12°C:seen 20-25 cm syvyydessä.

Syysistutus onnistuu syyskuun puoliväliin asti. Myöhemmin riskialtista.

Paljasjuuriset taimet istutetaan vain keväällä – toukokuussa. Niiden juuret ovat vaurioituneet, sopeutumisaikaa tarvitaan enemmän.

Paikan valinta puutarhassa

Diamond vaatii hyvän valon tyypillisen kiillon esiin tuomiseksi. Puolivarjossa kasvi menettää koristeellisuutensa – neulaset himmenevät, latvus harvenee. Rakennusten pohjoispuoli ei sovi.

Tuulensuoja on tärkeä, mutta vähemmän kriittinen kuin korkeavartisille lajikkeille. Talvituulet kuivattavat neulasia, keväiset vahvistavat haihduntaa. Istuta aidan, pensasaidan tai pensasryhmän eteläiselle tai läntiselle puolelle.

Pohjavesi sijaitsee vähintään 1,2-1,5 m päässä pinnasta. Tuijan juuristo sijaitsee yläkerroksessa 35-45 cm, mutta pitkittyneessä tulvassa juuret lahoavat. Painanteet ja sulamisvesien keräytymispaikat poissuljettu.

Maaperän vaatimukset

Timanttituija kasvaa lievästi hapanta ja neutraaleja maaperäissä, joiden pH on 5,5-7,0. Suomalaiset podsoli-maaperät vaativat usein korjausta – dolomiittikalkkia lisätään 250-300 g neliömetrille 3 viikkoa ennen istutusta sekoittaen pintakerrokseen 20 cm syvyyteen.

Maan rakenne määrittää menestyksen. Sopii seos: nurmimaata (2 osaa), rahkaturvetta (1 osa), karkeaa jokihiekkaa (1 osa).

Raskaat savimaaperät kevennetään perliitillä tai soralla, jonka raekoko 5-8 mm. Neliömetrille lisätään 8-10 litraa kevennysainetta. Hiekkapohjia rikastetaan kompostilla – 12-15 litraa istutuskuoppaan. Tuore eloperäinen aine polttaa nuoria juuria.

Istutuspaikan valmistelu

Kuoppa kaivetaan 2,5-3 kertaa astian leveyttä leveämmäksi. 5 litran ruukussa olevalle taimelle kuopan koko on 60×60 cm, syvyys 45-50 cm. Seinät tehdään kalteviksi, pohja kuohkeutetaan puutarhahangolla 12-15 cm syvyyteen.

Salaojitus on pakollinen tiiviillä mailla ja pohjaveden ollessa lähellä. Levitetään keramsittia, sepeliä tai tiilimurskaa 18-20 cm kerros. Päälle laitetaan karkeaa hiekkaa 6-8 cm paksuus – se estää salaojituskerroksen liettymisen.

Kevyillä hiekkamailla salaojitusta ei tarvita. Siellä vesi poistuu nopeasti, ongelma päinvastainen – kuivuminen.

Kuinka istuttaa oikein

Tuntia ennen työtä taimi kastellaan runsaasti – paakku pehmenee, juuret tulevat ulos astiasta vaurioitumatta. Kuiva maapallo murehtii, juurikarvat katkeilevat.

Astia käännetään ylösalaisin, seiniä puristetaan kevyesti käsin ja kasvi poistetaan varovaisesti. Juuret tarkastellaan. Jos ne ovat kierrelleet paakun reunalle, tehdään 4-5 pystysuoraa viiltoa terävällä veitsellä 1-1,5 cm syvyydeltä. Ilman tätä juuret jatkavat kasvua kehässä eivätkä valloita uutta maata.

Taimi asetetaan kuoppaan siten, että juurenniska sijaitsee maanpinnan tasolla tai 2 cm yläpuolella. Upottaessa kuori lähtee lahoamaan, korkealla istutuksessa juuret paljastuvat ja kuivuvat.

Tason tarkistus: puutanko asetetaan kuopan poikki ja mitataan etäisyys juurenniskaan.

Kuoppa täytetään valmistellulla maaseoksella kerroksittain. Joka 8-10 cm maata tiivistetään käsin poistaen ilmataskut. Onteloissa juuret kuolevat kosteuden ja ravinnon puutteesta.

Juuriympyrän reunalle muodostetaan maavalli 6-8 cm korkeudelta halkaisijaltaan 70-80 cm. Se pitää veden kastelun aikana ohjaten sen juurivyöhykkeelle.

Ensimmäinen kastelu heti istutuksen jälkeen. Kulutus – 12-18 litraa taimea kohti. Vesi tiivistää maan ja täyttää jäljellä olevat ontelot. Jos kastelyn jälkeen maa painui, lisätään maata.

Juuriympyrän katteen levitys

Rungon ympärillä oleva pinta peitetään katteella – keskikokoista männynkuorta, haketta tai rahkaturvetta. Kerros 6-8 cm. Kate säilyttää kosteuden, tukahduttaa rikkakasvit, kesällä jäähdyttää juuria, talvella suojaa jäätymiseltä.

Runkoon katetta ei kerätä – siellä kuori lähtee lahoamaan, sienisairaudet kehittyvät. Jätetään vapaa ympyrä halkaisijaltaan 8-10 cm.

Tuoreita puruja ei käytetä. Maatuessaan ne ottavat typpeä maasta, tuija kärsii ravinteiden puutteesta, neulaset vaaletuvat.

Istutuksen jälkeinen hoito

Ensimmäiset 3 viikkoa kastellaan 3 päivän välein, jos ei sada. Kulutus – 10-12 litraa. Maa pysyy kosteana 25-30 cm syvyydessä, mutta ei märkänä.

Kuukauden kuluttua tiheys vähennetään kerran viikossa. Loppukesällä – kerran 12-14 päivässä normaaleilla sateilla.

Lannoituksia ei tarvita istutuskesänä. Istutusseoksen ravinteista riittää. Toisesta kaudesta alkaen keväällä lisätään erikoislannosta havupuille – tarkasti valmistajan ohjeen mukaan.

Kuokinta tuijan alla vaarallista – juuret sijaitsevat lähellä pintaa. Rikkakasvit poistetaan käsin tai kuokalla upotetaan korkeintaan 4-5 cm.

Syysistutuksen vivahteita

Elokuussa-syyskuussa istutettaessa kastelu intensiivisempää. Juuret täyttyvät kosteudella ennen talvehtimista. Kastellaan 3 päivän välein 15 litraa pysyviin pakkasiin asti.

Lokakuun lopussa nuori tuija varjostetaan etelä- ja lounaspuolelta kuusenoksilla tai valkoisella suojakankaalla, jonka tiheys 42-60 g/m². Kevään aurinko polttaa neulasia, kun juuret jäätyneessä maassa eivät vie vettä. Suoja poistetaan huhtikuussa maan sulamisen jälkeen.

Juuriympyrää lisäksi katetaan turpeella 10-12 cm kerros ennen pakkasia. Keväällä ylimääräinen kate vedetään pois jättäen 6-7 cm.

Tyypilliset virheet istutuksessa

Juurenniskan upottaminen – tärkein syy tuijan kuolemalle ensimmäisenä vuonna. Tarkista taso jokaisen kastelun jälkeen – maa painuu.

Istutus varjoon riistää Diamondilta tyypillisen kiillon. Neulaset himmenevät, latvus venyy ja harvenee.

Salaojituksen puuttuminen savimailla aiheuttaa veden pysähtymisen. Juuret tukehtuvat ja lahoavat 2-3 viikossa.

Kuivunut paakku ennen istutusta – voimakas stressi. Juurikarvat kuolevat, juurtuminen putoaa 50 prosenttiin.

Tuoreen lannan tai väkevien kivennäislannoitteiden lisääminen polttaa juuret. Tuija kellastuu ja pudottaa neulasia.

Onnistuneen juurtumisen merkit

4-5 viikon kuluttua ilmestyvät sopeutumisen merkit. Neulaset säilyttävät kirkkaan värin ja kiillon, eivät kellastu reunoilta. Nuoret kasvaimet oksien kärjissä vaaleammat kuin vanhat neulaset – kasvi alkoi kasvaa.

Täydellinen sopeutuminen uuteen paikkaan vie ensimmäisen kauden kevätistutuksessa. Syysistutuksessa – ensi kesän puoliväliin.

Kaksi ensimmäistä vuotta kasvu hidasta – 4-6 cm kauden aikana. Tuija kasvattaa juurimassaa. Kolmannesta vuodesta kasvu kiihtyy 8-12 cm vuosittain, kunnes saavuttaa lajikkeen koon.

Tyypillinen timanttikiilto neulasissa näkyy kirkkaampana toisena vuonna istutuksen jälkeen, kun juuristo on täysin valloittanut uuden maan.