Tulppaanit puutarhassa: mitä sinun tulee tietää kasvatuksesta

Tulppaanit vaativat kylmän lepäytysvaiheenvaiheen (vernalisaatio), joka kestää 12-16 viikkoa lämpötilassa 2-9°C kukkien muodostumiseksi. Ilman tätä vaihetta kasvi tuottaa vain lehtiä. Suomen ilmasto luo täydelliset olosuhteet sipulien luonnolliselle stratifikaatiolle maassa.

Nämä sipulikasvit kuuluvat Liliaceae-heimoon. Niiden kotiseutu on Keski-Aasian vuoristoalueet, missä talvet ovat kylmiä ja kevät lyhyt sekä kostea. Suomessa tulppaanit kukkivat toukokuussa, joskus huhtikuun lopussa.

Sisällys

Milloin sipulit istutetaan

Istutus tehdään syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kun maan lämpötila pysyy yli 5°C:ssa. Sipulit tarvitsevat aikaa juurtua ennen maan jäätymistä – yleensä tämä vie 3-4 viikkoa.

Liian aikainen istutus aiheuttaa ennenaikaisen itämisen. Myöhäinen istutus ei anna juurten kehittyä, mikä heikentää kukinnan keväällä.

Istutussyvyys riippuu sipulin koosta. Perusääntö: upotetaan kolme kertaa sipulin korkeus. Suurille 4-5 cm halkaisijaltaan oleville sipuleille tämä on 12-15 cm pohjasta maan pintaan. Pienet sipulit istutetaan 8-10 cm syvyyteen.

Etäisyys kasvien välillä? 10-15 cm riittää normaaliin kehitykseen.

Maaperän ja paikan vaatimukset

Tulppaanit suosivat neutraalia tai lievästi emäksistä maata, pH 6,5-7,5. Happamassa maaperässä sipulit saavat useammin sienitauteja, erityisesti fusarioosia.

Maan rakenne on ratkaisevassa roolissa. Ihanteellinen on kevyt savimaa, jossa on hyvä vedenpoisto. Raskaat saviset maaperät pidättävät vettä – sipulit mätänevät. Hiekkamailla kuivuvat nopeasti ja ovat köyhiä ravinteista.

Miten parantaa maata? Savimaaperään lisätään jokihiekkaa (ämpäri neliömetrille) ja kompostia. Hiekkamaahan lisätään turvetta ja multaa kosteuden säilyttämiseksi.

Paikan tulee olla auringonvalossa vähintään 6 tuntia päivässä. Puolivarjossa varret venyvät, kukkien väri kalpenee. Vältä matalimpia kohtia, joihin sulamisvedet kerääntyy.

Kastelu: kuinka paljon ja milloin

Keväällä aktiivinen kastelu aloitetaan, kun versot ilmestyvät. Maan tulee kastua 20-25 cm syvyyteen. Kastelun tiheys riippuu säästä – kuivana keväänä kahdesti viikossa.

Kriittinen jakso on nuppuvaihe ja kukinta. Veden puute tänä aikana lyhentää kukinnan keston puoleen. Kukkien lakastumisen jälkeen kastelua vähennetään asteittain.

Sadetus ei ole suositeltavaa – vesipisarat kukissa aiheuttavat harmaahomeen kehittymisen. Parempi kastella juurelle, varhain aamulla.

Lannoitus kasvuvaiheiden mukaan

Ensimmäinen lannoitus tehdään varhain keväällä, heti lumen sulamisen jälkeen. Käytetään ammoniumnitraattia tai ureatyppeä 20-25 g neliömetrille.

Toinen lannoitus – nuppuvaiheessa. Siirrytään moniravinnelannoitteisiin, joissa fosforin ja kaliumin osuus on suurempi. Sopii nitrofoskaa (30 g/m²) tai erikoisseos sipulikasveille.

Kolmas lannoitus tehdään heti kukinnan jälkeen. Typpi jätetään kokonaan pois – vain fosfori ja kalium. Tämä lannoitus varmistaa kukkien muodostuksen tytärsipuleissa.

Tuore lanta on ehdottomasti kielletty. Se aiheuttaa juuripolttoja ja edistää sienitartuntoja.

Sipulien nosto ja säilytys

Suomessa sipulit nostetaan kesäkuun lopussa – heinäkuun alussa, kun lehdet ovat kellastuneet ja alkaneet kuivua. Nostetaan kuivalla säällä puutarhahaarukalla.

Miksi nostaa vuosittain? Kolme syytä.

Ensinnäkin sipulit muodostavat kesän aikana pikkusipuleita, jotka tiivistävät istutusta. 2-3 vuoden kuluttua kasvit heikkenevät.

Toiseksi sipulit tarvitsevat lämpötilan 20-25°C seuraavan vuoden kukkien muodostumiseen. Viileässä suomalaisessa maassa tämä prosessi etenee huonommin.

Kolmanneksi nosto mahdollistaa sairaiden yksilöiden lajittelun ja tartuntojen leviämisen estämisen.

Noston jälkeen sipulit puhdistetaan maasta, poistetaan juurien jäänteet ja vanhat hilseet. Levitetään yhteen kerrokseen tuuletetussa tilassa kuivumaan. Lämpötila 20-23°C, kosteus 60-70%. Kuivaus kestää 2-3 viikkoa.

Sitten lajitellaan koon mukaan. Suuret sipulit, halkaisija yli 3,5 cm, antavat täysipainoisen kukinnan seuraavana keväänä.

Säilytetään pahvilaatikoissa tai puulaatikoissa, joissa on tuuletusreiät. Säilytyslämpötila vaihtelee kuukausittain:

• Heinä-elokuu: 20-23°C
• Syyskuu: 17-18°C
• Istutukseen asti: 12-15°C

Tilan tulee olla pimeä ja hyvin tuuletettu. Kahden viikon välein sipulit tarkastetaan, poistetaan mädäntyneet yksilöt.

Yleisiä ongelmia

Harmaahome näkyy harmaana pintana lehdissä ja nuppujen epämuodostumisena. Kehittyy viileässä kosteassa säässä. Ennaltaehkäisy? Vältä tiivistettyjä istutuksia äläkä kastele lehdille.

Fusarioosi vaurioittaa sipulin pohjaa, aiheuttaen juurten mätänemisen. Ei parannuskeinoa – vain ennaltaehkäisy: sipulien petsaus ennen istutusta fungisidiliuoksessa.

Kirva asettuu nuoriin versoihin ja nuppuihin, imee mehut ja levittää viruksia. Torjunta: ruiskutus hyönteismyrkyillä tuholaisen ilmaantuessa.

Talvehtiminen maassa

Useimmat tulppaanilajikkeet ovat pakkasen kestäviä ja kestävät suomalaisen talven ilman suojaa. Suojaus vaaditaan vain vähälumisina talvina, kun maa jäätyy syvälle.

Kasvualustan mulchaaminen syksyllä turpeella tai kompostilla (5-7 cm) parantaa talvehtimista ja kevään kehitystä. Mulch poistetaan varhain keväällä.

Käyttö maisemassa

Tulppaanit istutetaan ryhmiin, vähintään 10-15 sipulia samaa lajiketta. Hyvät kumppanit – lemmikkiä, orvokit, päivänkakkarat. Ne peittävät tulppaanien lakastuvan lehtivihkon.

Jatkuvaan kukintaan yhdistetään eri aikoina kukkivia lajikkeita. Varhaiset + keskivarhaiset + myöhäiset takaavat koristeellisuuden huhtikuun lopulta kesäkuun puoliväliin.

Leikkaus tehdään varhain aamulla, kun nuput ovat värjäytyneet mutta eivät vielä avautuneet täysin. Varsi leikataan pohjasta, jättäen vähintään kaksi lehteä kasville. Maljakkossa tulppaanit jatkavat kasvuaan – varret pitenevät 3-5 cm.

Tulppaanien kasvattaminen Suomessa on helpompaa kuin eteläisillä alueilla – ilmasto vastaa kasvin luonnollisia vaatimuksia. Tärkeintä – oikeat istutusajat, läpäisevä maaperä ja oikea-aikainen nosto.